Mitäs tässä nyt on sitten tapahtunut? Ensinnäkin torstai oli hyvä päivä voinnin kannalta. Ensimmäinen päivä, ettei päätä särkenyt, enkä tarvinnut mitään lääkettä! Jee! Sen verran sorruin, että kaupunkireissulla tuli sitten ostettua reilu säkki irtokarkkeja Makuunista. Silloin päätin, että ehkä kuitenkin pidän yhden karkkipäivän viikossa. Sillä tavoin sain viimeksikin laihdutettua kahdeksan kiloa. Onpahan edes jotain, mitä odottaa. Kunhan pidän mielessä, että karkkipäivä ei tarkoita, että koko päivän syödään namuja, pullaa, sipsejä yms. Muuten en viime torstaina kyllä hurjasti syönytkään. Perjantaikin meni ihan ok, vaikka muutama pala pilalle mennyttä kakkupohjaa taisi suuhun eksyäkin. Tänään taas... Noh, oli ne syntymäpäivät ja kuinka ollakaan, mokkapaloja jäi ihan hurja määrä. Ja koska ne ovat jo pakastimessa olleet, ei niitä sinne voi enää säilöä. Niitä on nyt sitten mennyt sen verran, ettei ole laskuissa mukana pysytty. Yhden siiderinkin tässä rankan illan lopuksi kumosin.

Mutta toisaalta olen tyytyväinen siihen, että minulla ei ole enää pakonomaista mässäystarvetta. Ei tulisi mieleenikään enää ostaa hillitöntä määrää kaikkea kamalaa ja mättää sitä mahaani yhdeltä istumalta. Enää ei ahdista ajatus karkittomasta päivästä.