Tiedättekö ne katseet, joita kaunis nainen joskus saa? Komea mies tulee kadulla vastaan ja katsoo pitkään. Katseessa on jonkinlaista ihmetystä, ihastusta ja iloa. Voi miten niitä kaipaankaan. Vaikuttavimman katseen sain 22-vuotiaana eräällä ulkomaanmatkalla. Joku vieras nuori mies suorastaan seisahtui paikalleen. Tilanne oli kuin jostain elokuvasta. Lopulta havahduttuaan hän pukkasi kaveriaan kylkeen ja sanoi tälle jotain asiaan liittyen, ranskaksi ehkä. Minä kävelin ohi ja suorastaan hehkuin iloa sen jälkeen. Viimeisimmän katseen olen saanut muutama vuosi sitten, kun odotin kaksosia. Kävelin kesäisessä kaupungissa kohti äitiysneuvolaa. Minulla oli lyhyt hame ja tiukka toppi myötäilemässä vielä kauniin kokoista pyöreää mahaani. Raskauden energiankulutus oli sitä luokkaa, etten päässyt pahasti lihomaan, eikä turvotustakaan vielä ollut ehtinyt tulla. Siinä kävellessäni vastaan tuli todella komea bisnes-tyyliin pukeutunut mies. Ja voi luoja sitä katsetta ja hymyä, jonka sain.

Tuollaisesta voin enää haaveilla. Tuntuu, että olen parissa vuodessa vanhentunut kymmenen vuotta. Kaikki se mennyt kauneus hukkuu tänne jonnekin läskien alle. Jospa sen joskus voisi taas saavuttaa. Ei ole onnea ilman hoikkuutta, ei ainakaan minulle. Haluaisin päästä eroon pävittäisestä häpeäntunteesta. Ja haluan taas saada katseen.