Nyt on käyty perheterapiassa pillittämässä kaikki niiden nenäliinat mytyiksi. Mies oli mukana. Vähän aluksi tuntui hankalalta purkaa kaikkea KAHDELLE vieraalle tädille siinä, kun sitä itkuakin minulta riittää. Mitään mullistavia ratkaisuja sieltä ei toki löytynyt. Meille kuvattiin suhteemme lyhyttä aikajanaa ja miten hirveästi siinä pienessä ajassa on tapahtunut kaikenlaista, mikä kuormittaa suhdettamme valtavasti. Ja toinen täti puhui erittäin osuvasti siitä, miten se on biologinen fakta, että naiset ja miehet ovat erilaisia seksin ja rakkauden suhteen: Naisilla sen perustan luo rakkaus, jonka päälle voi kermana tulla se seksi. Miehillä taas ykkösasia on se seksi ja sen päälle voi rakentaa rakkautta. Niin perseestä kuin tuo onkin, niin aivan hemmetin totta joka sana.

Että saisimme enemmän aikaa toisillemme (ja ehkä jaksaisin sitä seksiäkin), niin lapsia täytyisi saada aiemmin nukkumaan. Nykyään menevät sänkyyn noin 22.00, ja usein, kuten nytkin, joku vielä huutelee aikansa. Eli yleensä se lopullinen rauha laskeutuu yhdentoista aikoihin. Ja silloin minä olen jo räjähtänyt rusina. Toisaalta nykyisellään herätään aamuisin 7.00-8.00, joten ei TODELLAKAAN kiinnostaisi aikaisemmat aamutkaan. Parempi ehdotus minun henkisen terveyden ja jaksamisen voimistamiseen oli ilmoitus perhetyölle. Että voisimme ehkä saada sieltä hoitajan (toki maksullisen) kerran viikossa vakituisesti. Minä saisin sitten lepuuttaa hermojani, mennä vaikka kaupungille koko päiväksi (voi kun olisikin ystävä kahvitteluseuraksi). Jos äitini tulisi vielä heti perhetyöntekijän jälkeen, voisin ottaa miehen kanssa hotellihuoneen ja jäädä sinne yöksi (ja minä voisin siellä ensin nukkua univelat pois).

Painoasiat ovat kai joten kuten hanskassa. Maanantain tulos oli 68,4kg. Maha on nyt ollut pari päivää ihan kuralla kuukautisten takia (ei kyllä yleensä NÄIN kuralla ole), joten annettakoon anteeksi, että tänään söin tasan kulutukseni verran.